10. elokuuta 2011

Mukavaa matkalentoa Viron puolelle

Toissapäivänä kävimme opettajan kanssa katsomassa hieman miltä Vironmaa näyttää ilmasta käsin. Reitti kulki siis Malmi-Pärnu-Kuressaare-Malmi. Koneena luonnollisesti OH-KAT.
Tapasin opettajan jo hieman kahdeksan jälkeen kerholla. Olin tehnyt kotona reitin ja plottaillut suunnat jo valmiiksi edellisenä iltana, joten vain tuulikorjaukset oli tehtävä. Lähtö kuitenkin viivästyi niin, että pääsimme matkaan hieman ennen kymmentä.

Koneen täyden tankkauksen, tarkastusten ja asiaankuuluvien pelastusliivien päällepukemisen jälkeen rullasin odotuspaikalle kiitotie 18. Tulipahan saatua transponderikoodi ensikertaa Malmilla.
Nostin koneen ilmaan ja suunnistin kohti NOKKA- ilmoittautumispaikkaa. Sen ylitettyämme torni käski ottaa yhteyden Helsingin tutkaan 119.100. Nousimme 5000 jalkaan pilvien yläpuolelle, hienon näköistä! Tallinnan edustalla pilvet alkoivat kuitenkin katoamaan. Reittimme kulki sopivasti TLL- majakan yli, joka sijaitsi Tallinnan kentän päällä. Oli mielenkiintoista katsella Tallinnaa ja kenttää ilmasta käsin! Seuraava piste oli NITSO, josta reitti kulki suoraan Pärnuhun. Ennen Pärnuta alkoi pilviä taas kertyä, tälläkertaa alaraja oli n. 3000ft ja pilvikatto oli senverran tiivis, että päätimme mennä ali. Otin yhteyden Pärnun AFIS- johtajaan, joka suositteli kiitotietä, jonka numeroa en nyt muista, mutta pääsimme kuitenkin suoraan oikealle perusosalle. Lasku meni nätisti ja rullasimme asematasolle. Kävimme tornissa maksamassa maksut. Laskeutumismaksu oli 10e, joka ei päätä huimannut. Jätimme samalla "lennuplaanin" seuraavalle legille.

Pärnussa emme viihtyneet kauaa, vaan lähdimme heti kohti Kuressaarta. Nousimme AFIS:sen suositusten mukaisesti kohti lounasta, hiekkarantojen yli. Siitä otimme suoran suunnan kohti Saarenmaata. Tällä reitillä oli vain yksi piste; SANDA, joka oli VFR- ilmoittautumispaikka Kuressaaressa. Matkalento oli muutenkin leppoisa, ei mitään erikoista. Olipahan ainakin hyvää karttasuunnistustreeniä! Otin torniin yhteyden ajoissa ja annoin arvioaikaa SANDA:lle. Saimme selvityksen liittyä suoraan loppuosalle kiitotie 23. Lähestyminen oli upea, kynnys oli suoraan rannalla. Rullasimme bensatankille, josta nappasimme menovettä mukaan 30 litraa paikallisen kenttätyöntekijän avustuksella. Tämän jälkeen olikin hieman vaikeuksia saada moottori käyntiin, mutta kyllä se siitä lähti... Rullasimme asematasolle ja iskimme koneen parkkiin. Kävimme jättämässä plaanin heti seuraavalle legille. Tämän jälkeen nappasimme taksin kohti keskustaa. Matka ei ollut pitkä ja maksoikin vain 3,80e! Heti ekana menimme pizzalle, silla alkoi jo hieman hiukoa. Kaksi pizzaa ja kaksi isoa limua maksoi vain 14,40e, ihan kohtuullinen hinta. Paikka oli muuten hyvä, mutta vaihtoraha tuli 20 senttisinä... Eli jos joku blogin lukijoista on eurokolikoiden keräilijä ja pieniä Viron rahoja puuttuu, täältä löytyy! :D

Kuressaaren keskustaa ravintolasta katsottuna

Ruokailun jälkeen kävimme kahvilla. Tuli siinä hieman kakkaraakin pyöriteltyä ja laskettua uusimmilla tiedoilla tuulikorjaukset. Kahvittelun jälkeen kävelimme piispanlinnan ympäri hieman rantoja katsellen.

Tuonnehan pitää lähteä uimahommiin joskus :)

Lähdimme kentälle n. 50 minuuttia ennen lentomme lähtöä. Maksoin maksut infopisteeseen ja kävimme itsepalvelubriefingissä tarkastamassa vielä uusimmat säät ja uudet NOTAM:it. 
Aikanaan nostin koneen ilmaan kiitotieltä 23, josta lähdimme oikealla kaarrolla kohti EIKLA- ilmottautumispaikkaa. Reitti meni Kärdlan läheltä kohti DOBAN:ia (joka on piste Suomen ja Viron rajalla). Melkein koko lento oli meren päällä ajelua, tosin rannikko näkyi alkumatkan ajan oikealla puolella. Hieman ennen DOBAN:ia Tallinn control pyysi meitä ottamaan yhteyttä Helsingin tutkaan, hüvasti vaan Viro! ;)
Tuli tehtyä myös henk. koht maanopeusennätys, 151kts (280 km/h). Helsingin edustalla sanoimme tutkalle näkemiin ja jatkoimme matkaa kohti valvomatonta ilmatilaa. Annoin vasta Suomenlinnan tasalla tornille arvioaikaa NOKKA:an mutta tuli sieltä kuitenkin selvitys myötätuuliosalle kiitotie 18. Lasku sujui hyvin, vaikkakin oli varmaan kovin sivutuuli missä olen laskeutunut. Kevyesti hikosi kädet. :D Laskun jälkeen rullasin asematasolle. Kone parkkiin ja paperihommiin kerholle! Blokkiaikaa kertyi lähemmäs neljä tuntia. Upea reissu, varmaan tähänmennessä hienoin ilmailukokemus! 

Tässä vielä lyhyt video Suomenlahden yläpuolelta:


Tänään tuli käytyä heittämässä eka yksinaluelento, joka oli myös ensimmäinen yksinlento KAT:lla. Kirjoitan siitä kuitenkin lisää vaikka huomenna... :)

Ei kommentteja: