8. kesäkuuta 2011

Alkukesän lentoja (jyrkät kaarrot, välitarkkari ja yksinlento!)

Kesäloma on lähtenyt mukavasti lentojen merkeissä käyntiin! Omaa laiskuuttani en ole kerennyt kirjoittaa, joten luvassa on taas iso pläjäys tekstiä!

Viime viikon perjantaina käytiin lentämässä jo hieman jatkolentokoulutuksen harjoitteita, nimittäin jyrkkiä kaartoja. Nousu tapahtui vaihteeksi kiitotieltä 27, jonne rullaaminen on aina mukavaa vaihtelua. DEGER:iin löytäminen oli taas hieman hakusessa, koska viime lennosta harjoitusalueelle on kulunut hetken aikaa. Jalostamon tasalta noustiin 2300 jalkaan, ja aloitettiin 45* asteen kaarroilla. Opettaja teki ensin ja minä perässä. Aluksi korkeus pääsi putoamaan aika paljon, mutta kyllä se siitä alkoi onnistumaan. Kuudenkymmenen asteen kaarroissa alkoikin korkeus putoamaan aikalailla enemmän, vedon tarvetta oli todella vaikea hahmottaa. Itselläni on aikamoinen taipumus pahaan oloon pyörivässä liikkeessä, joten aika hel*etin paha olohan siinä tuli. Päätettiin kuitenkin tehdä vielä jyrkät liukukaarrot pois alta. Syöksy 45 asteen kaarrolla kohti pientä saarta oli viimeinen tikki pahan olon suhteen, oli pakko lähteä nopeasti kohti Malmia. Matkalla kuitenkin olo helpottui ja pääsi nauttimaan lentämisestä parhaimmillaan hyvässä säässä! :-)
Lasku kiitotielle 27 ja pulkka parkkiin.

Sunnuntaina oli vuorossa välitarkastuslento. Tapasin välitarkkarin opettajan kerholla noin tuntia ennen, sillä teimme briiffit ja katsoimme NOTAMit. Tämän jälkeen menimmekin odottamaan konetta edelliseltä lennolta. Mikäs siinä COX:n paikalla aurinkoa ottaessa!
Kone saapui noin 20 min ennen varauksemme alkua. Suoritin ulkopuolisen tarkastuksen ja totesimme, ettei ole tarpeen tilata menovettä lisää. Ukot koneeseen ja menoksi. Alunperin odotimem kiitotietä 36 lentoonlähtöön, mutta viime hetkellä rullaus antoikin selvityksen rullata odotuspaikalle 18. Tämähän sopi, sillä en itse ole lentänyt kierrosta kolmekutoselle. Rullauksen aikana sain hieman huomautusta rullausnopeudesta. Odotuspaikalla saimmekin odotella kymmenisen minuuttia, sillä torni ei ollut ilmeisesti kuullut huutoamme vaikka kuittasi "odota vähän". Noh, näin tälläkertaa. Ainakin tiimaa tuli. :)
Nostin koneen ilmaan, ja nousin 400 jalkaan, josta kaarto kohti DEGER:iä. Lähialueen ulkopuolella teimme 30* kaarrot molempiin suuntiin, yhden sakkauksen ja oikaisun varoituksesta sekä hieman hidaslentoa. Tämä osuus ei siis ollut kovin haastava. Palasimme tästä kierrokseen, ja teimme muutamia läpäreitä. Ensimmäinen tehtiin 20* laipoilla ja loput 30*, sillä niissä oli hieman hakemista. Yksi lasku täysillä laipoilla jysähti suoraan kolmelle telineelle jne. :D Olin kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen, sillä mitään kummempia mokia ei sattunut. Rullauksen aikana opettaja kertoi, että voin hyvin lähteä yksinlennolle ja kehui "mallikelpoiseksi suoritukseksi". Kerholla täyttelimme kirjat, suoritimme jälkibriefauksen ja tämän jälkeen epämieluisin hetki, eli lompakon kaivaminen! :-)

Tiistaina, 16- vuotis syntymäpäivänä koittikin luultavasti hienoin hetki koulutuksen aikana, nimittäin ensimmäinen yksinlento! Keli oli hieman tuulinen (110/12), joten kiitotie 09 oli käytössä. En ollut lentänyt aijemmin kierrosta ko. baanalle joten kävimme opettajan kanssa maamerkit läpi, hieman kyllä jännitti. Puoli kahden aikaan lähdimme opettajan kanssa koneelle. Tilasimme täydet tankilliset poltsikkaa, jotta kone olisi mahd. samanlainen ohjata kuin opettajan kanssa. Ulkopuolisen tarkastuksen jälkeen kiipesin koneeseen sisälle ja mielenkiintoinen fiilishän siinä tuli kun oikea paikka olikin tyhjänä. Laitoin moottorin käyntiin ja otin lennonjohdolta selvityksen rullata odotuspaikalle kiitotie 09. Siinä olikin kolmisen konetta jonossa, joten perään vaan. Suoritin koekäytön, kaikki oli kunnossa! Kerhon toinen kone, OH-CTL lähti ilmaan ja minä olisin seuraavana.
"OOX, wind 110 degrees, 12 knots. Runway 09, cleared for takeoff to right hand traffic circuit"
Lentoonlähtöluvat tuli, ja aloin kiihdyttelemään. Tunne oli sanoinkuvaamattoman hieno, kun huomasi olevansa ilmassa! :-) Ilma oli kuitenkin todella lämmin, joka heikensi selvästi koneen suoritusarvoja. Olin juuri ennen Jakomäen asuinaluetta kerennyt 400 jalkaan, josta sopi aloittaa kaarto. Ensimmäinen kierros oli laskukierroskuvioon totuttelemista. Taisin ekalla kerralaa pamauttaa menemään suoraan Malmin hautausmaan yli, pahoitteluni asiakkaille! Lähestyminen jäi aika korkeaksi, sillä loppuosa oli huomattavasti lyhyempi kuin kiitotielle 18. Kaikki muutkin kierrokset menivät samalla tavalla, ja loppulaskuun sain korkeuden sopivaksi ja osuinkin suoraan kosketuskohtamerkinnöille. Rullasin koneen parkkiin, jossa olikin opettaja ja kenttäpäivystäjä (henkilökohtaista valokuvaajaa unohtamatta!) odottelemassa. Koneesta ulos tullessa oli hymy aika herkässä! Kone työnnettiin parkkiin ja lähdettiin täyttelemään kirjat. Valitettavasti perinteistä kastetta suikulähteessä ei tullut, sillä opettaja oli kuullut, että ko. altaaseen oli juuri aijemmin heitetty vaikka mitä homeenpoistoaineita, joten ehkäpä ihan hyvä. :D 30 minuuttia on nyt sitten toimittu ilma-aluksen päällikkönä. Vielä olisi yksi päällikkölento laskukierrokseen ja loput alueelle.

Perjantaiksi olen varannut OH-KAT:n tyyppilentoja varten. Saapahan vähän nopeamman pulkan alle!
Lisäsin muuten hieman kuvia pyörimään sivun oikeaan reunaan, gallerian saa auki napsauttamalla kuvaa!

Ei kommentteja: