7. huhtikuuta 2012

Keväistä matkalentoa

Omasta laiskuudestani johtuen en ole jaksanut kirjoitella kahdesta viimeisimmästä matkalennosta mitään. Toisesta matkasta ei ole paljon kerrottavaa. Lennon teemana oli suunnistaminen matalalla ja huonossa säässä. Reitti siis kiersi Helsinki-Vantaan lähialueen vastapäivään. Kaikki meni varsin mukavasti, mitä nyt Veikkolan löytämisessä oli pieniä ongelmia. Koko matka mentiin noin 700ft korkeudessa, eli suunnistaminen oli hieman hankalampaa kuin normaalisti.

Pari viikkoa sitten opettaja uskalsi päästää tekemään ekan matkalennon yksin. Reitti oli kutakuinkin Malmi-NOKKA-Nummela-Räyskälä-Hyvinkää-Järvenpää-Porvoo-DEGER-Malmi. Tai no, piti olla. Alkulento menikin mukavasti maisemia tähystellessä ja nautiskellessa CAVOK:ista. Kuitenkin muutama minuutti ennen Räyskälää katsoin öljynpaine- ja lämpömittareita. Lämpö reilusti keltaisella, liian kylmällä siis. Paine oli vihreän viivan oikeassa ääripäässä. Hetken seurattuani tilannetta huikkasin asiasta Malmin tornille ja sitäkautta opettajalle. Pyörin Räyskälän kentän jokusen kerran ympäri ja katselin sitä tarkemmin: aurattu oli, mutta en hahmottanut ilmasta kuinka korkeat lumivallit kiitotien vieressä oli, joten en viitsinyt mennä sinne laskuun. Malmin torni ohjeistikin tässä vaiheessa menemään tutkalle. Kun olin ruuvannut radioon taajuuden 129.850 ja kutsuin tutkaa, se olikin hyvin perillä tilanteesta ja antoi selvityksen nousta "niin korkealle kuin haluan". Nousutehot tiskiin ja ylös. Neljässä tonnissa tuli pilvet vastaan ja jäin sinne ihmettelemään ja suunnistin kohti Hyvinkäätä.

Hyvinkään kohdalla öljymittarit olivat stabiilit, tilanne ei ollut muuttunut joten jatkoin kohti Malmia. Tutka selvittikin minut suoraan kohti HAKKI- ilmottautumispistettä. Ihan mielenkiintoistahan se oli lentää Helsinki-Vantaan yli 4000ft! Säilytin korkeutta niin kauan kuin mahdollista, jotta tilanteen pahentuessa olisi reilusti korkeutta ja aikaa reagoida. Aloinkin pudottelemaan vasta Hki-Vantaan kiitotien 33 kynnyksen kohdalla, ja melko rajulla sivuluisulla tultiinkin loppuenlopuksi alas kiitotien 18 loppuosalle ja siitä laskuun.

Myöhemmin selvisi, että KAT:lla voi lentää öljyn lämpö keltaisella. Ihmettelen kuitenkin Diamondin tekemää ratkaisua: miksi maalata ko. alue keltaiseksi, vaikka se onkin normaalia aluetta? Erittäin hämäävää. Mutta tämä lentäminen kuitenkin on sellainen laji, jossa (itse ainakin) pelaan varman päälle enkä ota turhia riskejä ja toivon muidenkin tekevän näin. :)

Ei kommentteja: