Trafin kokeista tulokset!

Eilen tuli kauan odotettu kirje, jonka ylänurkassa oli vihreällä tekstillä "Trafi". Kiireellä kuori auki ja lukemaan. Silmään nappasi heti yksi hylätty, joka oli Lentokoneen yleistuntemus. Kaikki muut olivatkin menneet aika mukavasti läpi. Parhaat tulokset tulivat radiosta (93%) ja lennonteoriasta (90%). Yhdestä hylsystä huolimatta olen helpottunut, luulin niitä tulevan enemmänkin. :)

Valmisteltu pakkolasku

Tiistaina käytiin tekemässä valmisteltuja pakkolaskuja Mäntsälässä. Aamulla sää näytti aikalailla tukkoiselta, mutta Malmille asti päästyäni sää oli jo ihan passeli lentämiseen. Nostin COX:n jälleen kerran ilmaan kiitotieltä 18 ja suunnistin kohti DEGER:iä. Landbon kylän jälkeen lähdimme lentämään kohti Sipoota ja sieltä seurasimme Helsingin VOR- majakan radiaalia 035 ja päädyimme aika hyvin Mäntsälän kentän kohdalle. Ensiksi opettaja näytti kuinka toimitaan, jos esimerkiksi huomataan että keli on niin tukossa ettei pääse eteen eikä taakse, tai polttoainelaskelmat ovat menneet pahasti pieleen ja toiminta-aikaa on enää 10-15 min. Lensimme ensiksi kentän ohi noin 500 jalassa laskukierroksessa, jonka jälkeen teimme täysillä laipoilla matalalähestymisen. Kone annetaan tippua parin metrin korkeuteen, josta lisätään täysi teho, mutta ei anneta koneen nousta, jonka takia nokkaa työnnetään reippaasti. Tästä asennosta näkyy hyvin laskupaikan kunto ja voidaan todeta, mennäänkö vai ei. Tein perässä muutaman kerran, jonka jälkeen lähdimme takaisin DEGER:iä. Ennen Pornaista opettaja kertoi harjoitusmielessä sään menneen "yllättäen" tukkoon eikä takaisinpäinkään pääse. Valitsin sopivan pellonpätkän ja tarkastin sen 500 jalasta käsin. Ensimmäiselle paikalle ei voinut laskeutua voimalinjojen takia, ja sama homma toisen paikan kanssa. Kolmas kerta toden sanoi, ilmasta katsottuna paikka näytti ihan hyvältä. Ei voimalinjoja tms. Koska kyseessä oli harjoitus, enne tietenkään voineet laskeutua muutaman metrin korkeuteen tarkastelemaan pintaa tarkemmin, vaan nostimme koneen ja lensimme kohti Malmia.

Lennonjohtaja antoi ohjeet liittyä perusosalle kiitotie 18. Samaan aikaan kanssamme tuli myös Rajavartiolaitoksen Dornier, jonka takia jouduimme tekemään yhden laajan ympyrän oikealle. Loppulähestymisen aikana, juuri loppuvetoa aloittaessani tuli jokin nostava ilmavirtaus ja kone kohosi aika reilusti. Nopeuttakin oli reilusti, joten en lisännyt tehoa vaan kiristin vetoa jotta nopeus laskisi ja pääsisimme maahan. Itse kosketus oli ihan hyvä, ja pääsimme vapauttamaan kiitotien sieltä, mistä kuuluukin.

Heinäkuussa on tiedossa syöksykierrelento, sen jälkeen alkaakin matkalennot! Kotimaan kohteiden lisäksi tarkoitus olisi käydä ainakin Viron Kuressaaressa katsomassa elämän menoa. ;)

Päällikkölento laskukierrokseen

Eilen, torstaina, tuli aika käydä heittämässä toinen yksinlento. Kello 11 tapasin opettajan ja kävin tarkastelemassa koneen, kaikki kunnossa, joten ei muuta kun koneeseen. Moottori lähti mukavasti käyntiin, ja rullasin odotuspaikalle kiitotielle 36, joka oli käytössä. Kyseiselle kiitotielle en ole lentänytkään kierrosta ennen, joten kävimme sen kerholla opettajan kanssa pikaisesti läpi.
Koekäytön tein kuopiolaisen OH-KLE:n perässä, joka kerkesi kuitenkin lähteä reilusti minua ennen. Odottelin hetkenaikaa laskevaa liikennettä, jonka jälkeen tuli oma vuoroni ponnistaa taivaalle. Tein ensiksi kolme läpilaskua normaalilla 20* laippa-asetuksella. Näiden jälkeen tein yhdet sekä kymppilaipoilla sekä kolmellakympillä, mukavan pehmeästi tuli maahan. Viimeisen laskun ajattelin kuitenkin tehdä sileänä, eli ilman laskusiivekkeitä. Nopeus pääsi aika reiluksi loppuosalla ja kolmen komean pompun jälkeen kone lopulta pysähtyi. Ensikerralla paremmin! Vapauttelin kiitotien, rullailin asematasolle ja sammutin koneen. Opettaja käveli avuksi ja työnsimme koneen parkkiin.

Nyt on päällikkönä lennetty reilu tunti ja 12 laskeutumista. Seuraavalla yksinlennolla sitten olisi tarkoitus suunistaa vähän kauemmaksi! :)

Trafin teoriakokeet

Eilen tuli käytyä Trafin teoriakokeet tekemässä. Homma alkoi kello 8.45 ilmoittautumalla Trafin toimipisteessä Itä-Pasilassa. Samaan tilaisuuteen oli tulossa omalta kurssiltani kaksi muutakin henkilöä. Yhdeksän jälkeen meidät haettiin aulasta ja ohjattiin audotorioon, josta sai hakea henkkareita ja teoriatodistusta vastaan ensimmäisen kokeen, ilmailulain testin. Siitä homma jatkui yleistuntemuksella ja järjestyksessä kaikki aineet tuli tehtyä. Aikaa olisi ollut 6h 45 min, ja taukoja sai pitää niin paljon kun huvittaa. Itse paahdin menemään kaikki putkeen kahdessa ja puolessa tunnissa. Taisin olla ensimmäinen poistunut.
Ei nuo Trafin teoriakokeet olleetkaan niin pahat, kuin ajattelin. Osa aiheista oli kuitenkin päässyt hieman unohtumaan lukemisesta huolimatta, joten saapi nähdä miten käy... Perjantaina pitäisi tulosten tulla. :)

KAT- tyypit ja epätavalliset lentotilat

Kävin tänään ottamassa tyypit OH-KAT:iin, jolla olisi tarkoitus lentää ainakin jonkin verran tulevia lentoja. Alunperin meillä oli kahden  ja puolen tunnin varaus, mutta ennen lentoa tuli puhelu jossa kerrottiin että tunnit olisivat tulossa täyteen 45 minuutin kuluttua. Ennen lentoa kuitenkin opettaja tarkasteli lokikirjaa, ja huomasi että koneella voisi kuitenkin lentää hieman enemmän.
Siirryimme koneelle ja harjoittelimme ulkopuolisen tarkastuksen tekemistä opettajan kanssa. Kone oli OK, joten kiipesimme koneeseen. Listan mukaan suoritimme käynnistyksen, olihan se aikalaille erilainen kuin COX bensapumppuineen ja sähköisten ryyppypumppujensa kanssa. Saimme selvityksen rullata odotuspaikalle 18, joten eikun sinne! Koekäyttö ja tarkastuksen ennen lentoonlähtöä olivat aikalailla samanlaiset kuin Cessnalla.
Lentoonlähdön aikana kuitenkin kone kampesi todella paljon vasemmalle verrattuna COX:iin, oikeaa jalkaa sai antaa reilusti. Ilmaan pääsemisen jälkeen pääsinkin myös ottamaan ensimmäiset tyypit sauvasta, joka osoittautuikin aika oivaksi ohjausvälineeksi verrattuna rattiin.

Nousimme 700 jalkaan ja jatkoimme matkaa kohti DEGER:iä. Ilmoittautumispaikka tulikin aikalailla nopeasti, KAT oli melkoisen nopea laite Cessnaan verrattuna. DEGER:n ulkopuolella teimme erinäisiä harjoituksia, mm. kaartoja ja vaaputusta. Eipä niissä sen kummempaa, joten siirryimme lennon pääteemaan, epätavallisiin lentotiloihin. Harjoittelimme oikaisua suuresta kohtauskulmasta ja laskevasta nopeudesta sekä kiihtyvästä nopeudesta ja pienestä kohtauskulmasta. Aika loogisiahan ne oli, joten teimme kierukan oikaisuharjoituksen, ei siinäkään mittän kummempia. Tämän jälkeen opettaja pyysikin laittamaan silmät kiinni ja käänsi koneen johonkin erikoiseen asentoon ja pyysi oikaisemaan. Tätä harjoitusta teimme muutaman kerran, sitten aloimmekin palailemaan DEGER:iä kohti. Tulimme alaspäin sivuluisua käyttäen, tuli ainakin huomattua että Eclipsessä on melkoisen tehokkaat siivekkeet, joten sauvaa sai antaa melkoisen vähän vaikka jalka oli pohjassa.

DEGER:n jälkeen siirryimmekin perusosalle kiitotielle 18. Tarkoituksena oli ajaa muutama läpäri. KAT on sen verran liukas laite, että oma ajatus tahtoi jäädä lähestymisessä aikalailla koneesta jälkeen. Lasku oli melkoinen taidonnäyte, terassilla ja kahvilassa oli varmasti hauskaa! :) Seuraavat pari lähestymistä ja laskua menivätkin jo paremmin. Kolmas lähestyminen päättyi ylösvetoon, sillä edellä oleva Cessna ei kerennyt pois kiitotieltä. Viimeinen lasku oli jopa ensimmäistä pahempi, no pistetään sivutuulen piikkiin! Rullailimme koneen hallin eteen, josta se menikin suoraan huoltoon (ei sentään laskujeni takia!). Oli taas kuuma päivä, ei ainakaan kylmä päässyt yllättämään...
Ensi viikon torstaina olisi tarkoitus käydä heittämässä COX:lla toinen yksinlento, jonka jälkeen Cessnalennot ovatkin hetkeksi ohi.

Tiivistelmä KAT:sta: mukava kone jatkolentokoulutukseen, jolla on varmasti kiva lentää matkalentoja. Käsittely on kuitenkin huomattavasti Cessnaa vaikeampi, joten oma mielipiteeni on että COX:lla kannattaa aloittaa ja jos mieli tekee, niin siirtyä toisiin koneisiin. Kerholla on myöskin muita, isompia Cessnoja joita en ole kokeillut - varmasti hyviä ja mukavia matkakoneita nekin!

Alkukesän lentoja (jyrkät kaarrot, välitarkkari ja yksinlento!)

Kesäloma on lähtenyt mukavasti lentojen merkeissä käyntiin! Omaa laiskuuttani en ole kerennyt kirjoittaa, joten luvassa on taas iso pläjäys tekstiä!

Viime viikon perjantaina käytiin lentämässä jo hieman jatkolentokoulutuksen harjoitteita, nimittäin jyrkkiä kaartoja. Nousu tapahtui vaihteeksi kiitotieltä 27, jonne rullaaminen on aina mukavaa vaihtelua. DEGER:iin löytäminen oli taas hieman hakusessa, koska viime lennosta harjoitusalueelle on kulunut hetken aikaa. Jalostamon tasalta noustiin 2300 jalkaan, ja aloitettiin 45* asteen kaarroilla. Opettaja teki ensin ja minä perässä. Aluksi korkeus pääsi putoamaan aika paljon, mutta kyllä se siitä alkoi onnistumaan. Kuudenkymmenen asteen kaarroissa alkoikin korkeus putoamaan aikalailla enemmän, vedon tarvetta oli todella vaikea hahmottaa. Itselläni on aikamoinen taipumus pahaan oloon pyörivässä liikkeessä, joten aika hel*etin paha olohan siinä tuli. Päätettiin kuitenkin tehdä vielä jyrkät liukukaarrot pois alta. Syöksy 45 asteen kaarrolla kohti pientä saarta oli viimeinen tikki pahan olon suhteen, oli pakko lähteä nopeasti kohti Malmia. Matkalla kuitenkin olo helpottui ja pääsi nauttimaan lentämisestä parhaimmillaan hyvässä säässä! :-)
Lasku kiitotielle 27 ja pulkka parkkiin.

Sunnuntaina oli vuorossa välitarkastuslento. Tapasin välitarkkarin opettajan kerholla noin tuntia ennen, sillä teimme briiffit ja katsoimme NOTAMit. Tämän jälkeen menimmekin odottamaan konetta edelliseltä lennolta. Mikäs siinä COX:n paikalla aurinkoa ottaessa!
Kone saapui noin 20 min ennen varauksemme alkua. Suoritin ulkopuolisen tarkastuksen ja totesimme, ettei ole tarpeen tilata menovettä lisää. Ukot koneeseen ja menoksi. Alunperin odotimem kiitotietä 36 lentoonlähtöön, mutta viime hetkellä rullaus antoikin selvityksen rullata odotuspaikalle 18. Tämähän sopi, sillä en itse ole lentänyt kierrosta kolmekutoselle. Rullauksen aikana sain hieman huomautusta rullausnopeudesta. Odotuspaikalla saimmekin odotella kymmenisen minuuttia, sillä torni ei ollut ilmeisesti kuullut huutoamme vaikka kuittasi "odota vähän". Noh, näin tälläkertaa. Ainakin tiimaa tuli. :)
Nostin koneen ilmaan, ja nousin 400 jalkaan, josta kaarto kohti DEGER:iä. Lähialueen ulkopuolella teimme 30* kaarrot molempiin suuntiin, yhden sakkauksen ja oikaisun varoituksesta sekä hieman hidaslentoa. Tämä osuus ei siis ollut kovin haastava. Palasimme tästä kierrokseen, ja teimme muutamia läpäreitä. Ensimmäinen tehtiin 20* laipoilla ja loput 30*, sillä niissä oli hieman hakemista. Yksi lasku täysillä laipoilla jysähti suoraan kolmelle telineelle jne. :D Olin kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen, sillä mitään kummempia mokia ei sattunut. Rullauksen aikana opettaja kertoi, että voin hyvin lähteä yksinlennolle ja kehui "mallikelpoiseksi suoritukseksi". Kerholla täyttelimme kirjat, suoritimme jälkibriefauksen ja tämän jälkeen epämieluisin hetki, eli lompakon kaivaminen! :-)

Tiistaina, 16- vuotis syntymäpäivänä koittikin luultavasti hienoin hetki koulutuksen aikana, nimittäin ensimmäinen yksinlento! Keli oli hieman tuulinen (110/12), joten kiitotie 09 oli käytössä. En ollut lentänyt aijemmin kierrosta ko. baanalle joten kävimme opettajan kanssa maamerkit läpi, hieman kyllä jännitti. Puoli kahden aikaan lähdimme opettajan kanssa koneelle. Tilasimme täydet tankilliset poltsikkaa, jotta kone olisi mahd. samanlainen ohjata kuin opettajan kanssa. Ulkopuolisen tarkastuksen jälkeen kiipesin koneeseen sisälle ja mielenkiintoinen fiilishän siinä tuli kun oikea paikka olikin tyhjänä. Laitoin moottorin käyntiin ja otin lennonjohdolta selvityksen rullata odotuspaikalle kiitotie 09. Siinä olikin kolmisen konetta jonossa, joten perään vaan. Suoritin koekäytön, kaikki oli kunnossa! Kerhon toinen kone, OH-CTL lähti ilmaan ja minä olisin seuraavana.
"OOX, wind 110 degrees, 12 knots. Runway 09, cleared for takeoff to right hand traffic circuit"
Lentoonlähtöluvat tuli, ja aloin kiihdyttelemään. Tunne oli sanoinkuvaamattoman hieno, kun huomasi olevansa ilmassa! :-) Ilma oli kuitenkin todella lämmin, joka heikensi selvästi koneen suoritusarvoja. Olin juuri ennen Jakomäen asuinaluetta kerennyt 400 jalkaan, josta sopi aloittaa kaarto. Ensimmäinen kierros oli laskukierroskuvioon totuttelemista. Taisin ekalla kerralaa pamauttaa menemään suoraan Malmin hautausmaan yli, pahoitteluni asiakkaille! Lähestyminen jäi aika korkeaksi, sillä loppuosa oli huomattavasti lyhyempi kuin kiitotielle 18. Kaikki muutkin kierrokset menivät samalla tavalla, ja loppulaskuun sain korkeuden sopivaksi ja osuinkin suoraan kosketuskohtamerkinnöille. Rullasin koneen parkkiin, jossa olikin opettaja ja kenttäpäivystäjä (henkilökohtaista valokuvaajaa unohtamatta!) odottelemassa. Koneesta ulos tullessa oli hymy aika herkässä! Kone työnnettiin parkkiin ja lähdettiin täyttelemään kirjat. Valitettavasti perinteistä kastetta suikulähteessä ei tullut, sillä opettaja oli kuullut, että ko. altaaseen oli juuri aijemmin heitetty vaikka mitä homeenpoistoaineita, joten ehkäpä ihan hyvä. :D 30 minuuttia on nyt sitten toimittu ilma-aluksen päällikkönä. Vielä olisi yksi päällikkölento laskukierrokseen ja loput alueelle.

Perjantaiksi olen varannut OH-KAT:n tyyppilentoja varten. Saapahan vähän nopeamman pulkan alle!
Lisäsin muuten hieman kuvia pyörimään sivun oikeaan reunaan, gallerian saa auki napsauttamalla kuvaa!