...nimittäin laskukierroslentojen osalta! Viime sunnuntaina käytiin tekemässä maaliinlaskuja, eli toisinsanoen normaalin laskukierroksen mukaisesti lennetään nousten 1000 jalkaan ja kun ollaan valmiita, otetaan moottoritehot pois ja yritetään osua tarkasti kiitotielle tiettyyn kohtaan. Torni antoi meidän mukavasti nousta jatkuvasti 1000 jalkaan, tosin kellokin oli vasta 10 ja muuta liikennettä ei ollut yhtä Salpauslennon lähtevää Cessnaa lukuunottamatta. Maaliinlaskut menivät mukavasti, pari meni hieman yli, yksi tipahti hieman ennen tavoitekohtaa ja yksi tuli juuri tähtäyskohdalle. Tehtiinpä parin kierroksen loppu tarkoituksella korkealta ja harjoiteltiin sivuluisulla tulemista. Kokonaisuudessaan varsin mukavia ja opettavaisia nuo maaliinlaskut, joskus pitänee mennä harjoittelemaan vielä hieman vähemmän tuulisissa olosuhteissa.
Tänään, torstaina, käytiin mahdollisesti viimeisen kerran kierroksessa ennen yksinlentoa. Päivän aiheena olivat pakkotilanteet, eli toisinsanoen keskeytetty lentoonlähtö, moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen sekä ylösveto. Ensimmäisen nousun yhteydessä teimme keskeytetyn lentoonlähdön, eli teho täysille kuten normaalissa lentoonlähdössä. Noin 40 solmun nopeudessa opettaja kertoi, että kiitotielle oli juuri käpötellyt hirvi ja täten joudutaan keskeyttämään. Kaasu kiinni, jarrutus sekä veto sauvasta, jotta saadaan kuormaa päätelineille joissa jarrut sijaitsevat. Kyllähän se nätisti pysähtyi!
"Toisella yrityksellä" päästiin ilmaan asti, ja "yllättäen" noin 450 ft korkeudesta pamahti moottori, ainakin leikisti. :) Etulämpö päälle ja voimakas työntö sauvasta, jotta saadaan 60 solmua säilymään. Melkein välittömästi kuitenkin laitoimme tehot takaisin, ettei kuitenkaan oikeasti metsään mentäisi. Jos kyseessä olisi ollut oikea moottorihäiriö, olisi polttoainehana ja seos suljettu tulipalovaaran ehkäisemiseksi ja tämän jälkeen pamautettu kone mielellään täysillä laipoilla metsään.
Teimme vielä toisen tälläisen harjoituksen, sitten tehtiinkin läpilasku ilman laippoja. Hyvinhän se sujui, ainakin omasta mielestäni! Kierroksen jälkeen päätimme tehdä vielä matalalähestymisen, eli toisinsanoen simuloidun ylösvetotilanteen. Annoin koneen tulla noin metrin korkeuteen, josta täysi teho, laipat kymppiin ja etulämpö kiinni ja 55 solmulla ylöspäin. Viimeinen lasku tehtiin lyhyen kiitotien menetelmällä, eli 30* laippoja, 55 solmun nopeus ja kosketuksen jälkeen kova jarrutus, vetoa sauvasta ja kunhan kaikki telineet ovat maassa niin laipat ylös jotta ei kerry ylimääräistä nostetta siipiin vaan saadaan paras jarrutusteho.
Tässäpä viime lennot. Sovittiin myös välitarkastuslento sunnuntaille 5.6. Tämän jälkeen onkin sitten lupa aloittaa yksinlennot. Käsikirjakuulustelunkin sain tehtyä, ja opettaja hyväksyi sen tänään. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti