Viime sunnuntaina käytiin lentämässä pitkästä aikaa, tuulet eivät antaneet periksi mennä tekemään loppuja sakkauksia joten päädyimme laskukierrokseen. Suoritin ulkopuolisen tarkastuksen tuttuun tapaan, ja hyppäsimme koneeseen. Kiitotieksi vaihdettiin tässä vaiheessa 27, joka tarkoitti haastavaa lähestymistä ja lyhyttä kierrosta. Ennen 27:n kynnystä Kivikon kalliot, jotka aiheuttavat pyörteitä loppuosalla.
Rullasimme kiitotien 27 odotuspaikalle PIK:n OH-CAO:n perässä, ilmeisesti teoriakurssilta tuttu kaveri oli puikoissa. :-) Suoritimme koekäytön CAO:n kanssa vierekkäin, mutta pikkiläiset kerkesivät valmiiksi juuri ennen meitä joten odottelimme heidän nousuansa hetken verran. Nostin kuitenkin pian koneen ilmaan, ja Malmin junaradan kohdalta kaarsin sivutuuliosalle ja melkein heti taas myötätuuleen. Kiitotie 27:n kierros on tosiaan lyhyt, lepäämään ei pääse... Teimme 5 läpilaskua ja loppulaskun. Hommaa vaikutti puuskat, jotka olivat "parhaimmillaan" 19 kts. Rumia laskujahan siinä syntyi, mutta hyvää treeniä tuli!
Tänään keskiviikkona tuli aika käydä hoitamassa loput sakkaukset. Lähetin lentosuunitelman hyvissä ajoin kotoa ja saavuin Malmille tuntia aijemmin, ja tapasinkin erään kurssilaisen kerholla ja harjoittelimme yhdessä kakkaran käyttöä ja kotitehtävääkin tehtiin.
Opettajani tuli kerholle kuudelta. Kävin itsenäisesti tekemässä ulkopuolisen tarkastuksen, opettaja tuli hieman perässä koneelle. Siipien yläpinnoille oli kertnyt jäätä joten niitä rapsuttelimme yhdessä pois viitisen minuuttia.
Laitoimme kaikki matkatavarat (lähinnä takit) mustekalalla kiinni, jottei lentele niskaan sakkauksia tehdessä.
Olen harkinnut omien headsettejen ostamista, ja opettaja ystävällisesti antoi kokeilla omia luurejaan lennon ajan, jotta sain kokeilla hieman ennen ostopäätöstä. Hyväksi osoittautuivat, täytynee alkaa säästämään. ;)
Otin yhteyttä lennonjohtoon, rullasin odotuspaikalle kilo kiitotie 36, suoritin koekäytön ja nostin koneen ilmaan. Tästä suuntasimme oikealla kaarrolla DEGER:iin komeassa ilta-auringossa! Tätä se lentäminen parhaimmassa tapauksessa on. :-)
Emäsalon päällä pääsimme itse harjoitusten pariin. Kertasimme ensiksi hidaslennon, joka sujuikin omasta mielestäni mukavasti. Hidastin ensiksi 65 solmuun sileänä (ilman laippoja) josta myöhemmin 50 solmuun 20 asteen laippoja käyttäen.
Teimme yhden sakkauksen suorana ja sileänä, hieman vanhan kertausta. Tämän jälkeen opettaja näytti pari kaartosakkausta. COX ei tahdo lähteä kaartosakkaukseen oikealle, joten teimme kaikki vasemmalle. Oikealle yrittäessä lähinnä pyöri ympyrää. Kaartosakkaus olikin mielenkiintoinen lentotila, 10 asteen kallistuksessa ja täysin vedettynä kone lähtee sakkaamaan. Kone saattaa kallistua jopa yli 45 astetta, joten ensimmäinen reaktio toki olisi kääntää siivet suoraksi. Tämä ei ole kuitenkaan sallittua, vaan ensiksi teho+työntö, kun nopeus kasvaa niin siivet suroaksi ja oikaisu. Kaartosakkauksia teimme vielä muutaman ja pari kertaa laippojen kanssa.
Tämän jälkeen siirryimme osatehosakkauksiin, opettaja näytti eka muutaman kappaleen, mutta kone ei tahtonut millään sakata, vain kerran nokka putosi reilusti. Yritin tehdä perässä, mutta kone ei kertakaikkiaan sakannut kunnolla. :D
Pois lähtiessämme kertasimme sivuluisun, ja laskeuduimme 1300 jalkaan tätä tekniikkaa käyttäen. Annoimme aika-arviota DEGER:iin ja joku ultra ilmoitteli myös samaa kellonlyömää, mutta loppuenlopuksi tuli reilusti jäljessämme. Torni oli jo sulkeutunut, joten huudot huudeltiin Malmin liikenteelle. Liityin oikeaan myötätuuleen kiitotielle 36, jonka jälkeen laskuun. Lasku meni hiemn pitkäksi, mutta kohtuullisen pehmeä. Rullasin ja sammuttelin koneen, ja stämän jälkeen työnsimme sen parkkiin. Hieno lento!
Nyt pitänee poistua tekemään lentosuunistuksen kotitehtävää, joka on palautettava huomenna... :-) Lentosuunistuksen tenttikin on edessä huomenna. Oli muuten psykologiankin tentti eilen, vaikea oli, kysymykset aseteltu hämäävästi. 85% oikein, eli läpi meni kuitenkin.
1 kommentti:
:-)
Lähetä kommentti